Puheenvuorot ovat vain jäävuoren huippu – vaikuttaminen aluevaltuustossa

Toimin Vantaa–Keravan hyvinvointialueella aluevaltuutettuna, aluevaltuustoryhmän puheenjohtajana, yksilöasioiden jaoston jäsenenä sekä lasten ja nuorten kummivaltuutettuna. Näissä luottamustehtävissä olen saanut nähdä, miten vaikuttaminen aluevaltuustossa käytännössä tapahtuu.

Ennen kuin avaan omaa rooliani tarkemmin, on hyvä ymmärtää lyhyesti, miten hyvinvointialueen päätöksenteko rakentuu.

Miten hyvinvointialue toimii?
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue vastaa alueensa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Päätöksenteko rakentuu usealle tasolle, joissa yhdistyvät poliittinen ohjaus ja viranhaltijavalmistelu.

Ylin päätösvalta on aluevaltuustolla, joka linjaa toiminnan suuntaa, strategiasta ja taloudesta. Aluehallitus vastaa päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta.

Lisäksi lautakunnat ja jaostot käsittelevät tarkempia asiakokonaisuuksia. Lautakunnissa ohjataan palveluita laajemmin, kun taas jaostoissa päätökset voivat koskea suoraan yksittäisten ihmisten arkea.

Päätöksenteon taustalla toimii viranhaltijaorganisaatio, joka valmistelee asiat ja vastaa käytännön toiminnasta. Nuorisovaltuusto puolestaan tuo nuorten näkemyksiä mukaan päätöksentekoon.

Usein politiikka näyttäytyy ulospäin yksittäisinä päätöksinä tai puheenvuoroina. Todellisuudessa ne ovat vain jäävuoren huippu. Suurin osa työstä tapahtuu ennen kokouksia: perehtymällä aineistoihin, käymällä keskusteluja ja muodostamalla kantaa yhdessä muiden kanssa.

Ryhmässä muodostetaan yhteinen kanta
Aluevaltuustoryhmän puheenjohtajana tehtäväni on koota ryhmän yhteinen näkemys käsiteltävistä asioista. Käytännössä se tarkoittaa keskustelua, erilaisten näkökulmien yhteensovittamista ja linjan muodostamista yhdessä.

En koe roolia niinkään johtamisena, vaan enemmän kokonaisuuden kokoamisena ja yhteisen työn mahdollistamisena. Meidän ryhmä toimii vahvasti tiiminä: mukana on osaavia ja näkemyksellisiä ihmisiä – ja erityisesti vahvoja, älykkäitä naisia, joiden kanssa tätä työtä tehdään.

Olen myös äärimmäisen etuoikeutettu siitä, että saan työskennellä juuri tällaisten ihmisten kanssa. Se näkyy arjessa: keskusteluissa, tavassa sparrata toisia ja siinä, miten yhteistä kantaa rakennetaan.

Tässä työssä en ole yksin. Meillä on ryhmässä todella vahvat varapuheenjohtajat, Olga Gilbert ja Ever Rämö, joiden panos on korvaamaton. Ilman toimivaa yhteistyötä ja jaettua vastuuta kokonaisuutta olisi vaikea hallita.

Samalla tällainen rooli on ollut myös itselleni tärkeä oppimisen paikka. Tulin politiikkaan uutena suoraan “puskista”, ja juuri siksi kokonaiskuva on avautunut nopeasti. Vastuu pakottaa perehtymään, kysymään ja ymmärtämään asioita syvemmin.

Tämä työ jää harvoin näkyviin, mutta sillä on suuri merkitys lopullisten päätösten kannalta.

Aluevaltuustossa päätetään suunta
Aluevaltuuston tehtävänä on linjata hyvinvointialueen toiminnan suuntaa. Päätökset koskevat esimerkiksi palveluiden järjestämistä, talouden reunaehtoja ja kehittämisen painopisteitä.

Tässä roolissa vaikuttaminen tarkoittaa kokonaisuuksien hahmottamista ja priorisointia. Kaikkia tavoitteita ei voida toteuttaa samanaikaisesti, joten valinnoissa korostuu harkinta.

Puheenvuorot kokouksissa ovat näkyvä osa työtä, mutta niitä edeltää aina valmistautuminen: aineistoihin perehtyminen, keskustelut ja yhteisen näkemyksen rakentaminen.

Jaostotyössä päätökset konkretisoituvat
Yksilöasioiden jaosto käsittelee tilanteita, joissa päätökset koskevat suoraan yksittäisten ihmisten palveluita tai oikeuksia. Kyse voi olla esimerkiksi palveluiden myöntämisestä, muutoksenhauista tai tilanteista, joissa arvioidaan yksilön saamaa tukea.

Tämä tekee työstä erityisen vastuullista: päätökset eivät ole yleisiä linjauksia, vaan niillä on suora vaikutus ihmisen arkeen. Siksi korostuu huolellinen perehtyminen, tasapuolisuus ja se, että jokainen tapaus arvioidaan omista lähtökohdistaan.

Hyvinvointialueella toimielimiä on vähemmän kuin monessa kunnassa, mikä tarkoittaa, että päätöksentekoa tehdään harvemmissa paikoissa, mutta usein laajemmalla vastuulla. Tämä korostaa jokaisen toimielimen merkitystä.

Nuorten ääni osaksi päätöksentekoa
Nuorisovaltuusto on nuorten oma vaikuttamiskanava, jossa he tuovat esiin näkemyksiään hyvinvointialueen palveluista ja kehittämisestä. Sen tehtävänä on varmistaa, että nuorten kokemukset ja ideat tulevat huomioiduksi päätöksenteossa.

Lasten ja nuorten kummivaltuutettuna tehtäväni on toimia linkkinä nuorten ja päätöksenteon välillä – tuoda heidän näkökulmiaan esiin ja toisaalta avata päätöksentekoa heidän suuntaansa.

En ole vielä päässyt osallistumaan nuorisovaltuuston kokouksiin aikataulujen päällekkäisyyksien vuoksi, mutta pidän tärkeänä, että tähän löytyy ratkaisu. Haluan jatkossa päästä seuraamaan ja tukemaan nuorten toimijoiden työtä tiiviimmin.

Vaikuttaminen ei ole vain nykyisten rakenteiden kehittämistä, vaan myös sen varmistamista, että tulevat sukupolvet ovat mukana.

Lopuksi
Luottamustehtävät aluevaltuustossa tarkoittavat käytännössä vastuuta, valmistautumista ja yhteistyötä. Vaikuttaminen ei tapahdu yhdessä hetkessä tai yhdessä paikassa, vaan se rakentuu vaiheittain – usein näkymättömässä työssä.

Siksi on tärkeää avata, mitä luottamustehtävät käytännössä tarkoittavat – ja missä päätökset todella muotoutuvat. Seuraavassa artikkelissa kerron kaupungivaltuuston puolella olevista luottamustehtävistäni.